lauantai 1. lokakuuta 2016


Kaappeja siivotessa löysin pinon vanhoja sanomalehtiä 1940-luvulta ja isotädin pellavaliinan. Piristys ryytyneeseen oloon, on pitänyt vähän kiirettä.
Käytiin myös ihmettelemässä lähtöä tekeviä joutsenia ja kurkia, kaislikkoja ja värikirjoja horisontissa - nyt jaksaa taas.

12 kommenttia:

  1. Välillä iskee ryytyminen, mutta kyllä se sitten taas. Taidat sinäkin olla herkkä ympäristön vaikutuksille ja kiireelle. hienoja lehtiä! ja kuvia!

    VastaaPoista
  2. Linnut. Hurjaa. Hurja määrä. Kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihan mielettömästi lintuja, isoina auroina. Kaunista, todella!

      Poista
  3. Ihana lintukuva! Ja mielenkiintoisia lehtiä.
    Muutenkin kaunista täällä!

    VastaaPoista
  4. Linnut <3 Minulta jäivät ne, laumojen äänet tänä vuonna välistä ja se vähän harmittaa. Kaupungissa kaipaan maaseutua.

    Tosi kauniit, tunnelmalliset kuvasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmi. Siinä on kyllä oma tunnelmansa, kun pääsee seuraamaan lintujen lähtöä kauniissa maisemassa.
      Minäkin jäin kaupunkiin muutettuani kaipaamaan valtavasti maaseutua, nyt yritän palata sinne aina kun mahdollista. Toivottavasti säkin ehdit ja muistat mennä.

      Kiitos! ♥

      Poista
  5. Ihania kuvia. Tunnelma on niin hyvä. Lintujen lähtöpuuhat ovat upeaa seurattavaa.

    VastaaPoista
  6. Lähtevät linnut, ihanat. Ja mitä löytöjä, vau! Ryytymys on toisinaan niin totista totta, tiedän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nyt alkoi syysloma, ehkä ryytymyskin helpottaa.

      Poista